CEF 3

8.9.2014

Kuudes kerta toden sanoo, eikö? Kuudes ja viimeinen myrkytys, JEE!! Kolmas hoitaja ja kuudes pistoyritys, auts.. Oli hieman suonet hukassa, eikä niitä saatu edes lämmittämällä tai läpsimällä pinnalle. Onneksi ei tarvitse vähään aikaan pistellä (toivottavasti), ni saa suonetkin hieman helpotusta.
Maanantaiaamuna oli yllättävän rauhallista 6. kerroksessa (päivän teema - kuusi). Sain huonetoverikseni vanhemman miehen, joka tuli saaman verta. Hän oli mukana jossain eturauhassyöpäkokeessa, kokeelliset lääkkeet. Ei tarvinnut sytoissa rampata, mutta hemoglobiinin oli tiputtanut pahasti alas. Hiljaisen puoleinen ihminen, joten ei sen kummemmin rupateltu.
Koetin lukea, mutta kuten aikaisemminkin, ei oikein tahtonut ajatus pysyä mukana, tai rivit paikoillaan. Oleilin lähinnä, silmät kiinni tai telkkaria tuijottaen.
Pari tuntia meni onneksi melko nopeasti, sillä koko ajan tuntui jomotusta kädessä. Sama kylmäefekti iski nytkin, niin kuin viime kerralla. Osa kädestä menee ihan viileäksi sen tippasuonen ympäriltä.
Ei muuten tuntunut edes haikealta lähteä! Vaikka jollain tapaa olikin ristiriitaiset tunteet, niin näitä myrkkyjä en kyllä kaipaa. Sain onneksi vielä neljännen pahoinvointilääkkeen (Temesta), kun ei noista edellisistä ole ihan hirveenä ollut apua. Sivuapteekin valikoima kasvaa... ;)
Laittoivat toivottavasti myös fyssarille lähetteen käden ja jalan turvotusten takia ja jalan hermokivun vuoksi. Saas nähdä, koska ottavat yhteyttä.

Faija tuli hakemaan mut kotiin. Päänsärky alkoi matkalla, ei jäänyt nytkään tulematta. Kotona oli jo vähän huonohko olo, mutta söin kuitenkin ja menin nukkumaan. Reilun parin tunnin päikkäreiden jälkeen olo oli jotakuinkin samanlainen.